Ei putoo paino. Ei oma eikä lankavaraston.
Oma paino ei ole muuttunut miksikään Lokakuun aikana. Toisaalta se voi myös olla positiivista, eipä ole ainakaan tullut lisää! :o)
Sen sijaan tuo lankavarasto... Mä täällä vääntelehdin tuskissani. Mä neulon ja neulon niin että puikot savuaa ja sormien nivelet huutaa hoosiannaa, mutta varasto ei pienene, vaan kasvaa!! Syynä on jo aiemminkin täällä mainitsemani isot projektit, jotka vie aikaa ja valmistuu (toivottavasti) jouluksi. Näihin samaisiin projekteihin olen sitten joutunut ostamaan lisää lankaa kun ei varastoissa ole ollut sopivaa. Esim. hirvineule veljelleni, johon tarvitaan kymmentä väriä seiskaveikkaa ja kahta löytyi kotoa. Ah tätä langanjuoksun ihanaa ironiaa. Jipii. Menee langan ostamisesta ilo tällä tavalla.
Muitakin plusmerkkisiä merkintöjä on tullut. En kehtaa niitä kaikkia nyt eritellä. Sen verran harmittaa, koska otin tämän projektin jossain määrin tosissani. Mulla kun selvästikin pitää olla joku ulkoinen kontrolli joka hillitsee lankojen ostamista. Jos onkin tämä projekti menossa metsään oikein kaasupoljin pohjassa, niin ainakin vähän on tullut hillittyä lankakeräilyä! Tiedän ihmisiä, jotka olisivat olleet musta niiiiin ylpeitä kun lauantaina Korialla Novitan myymälässä käydessäni jätin ostamatta kaikki ne kerät jotka lyhyellä piipahduksella kädessäni huusivat surkeasti tahtovansa uuteen kotiin. Ostin vain ja ainoastaan sen, mitä olin tullut hakemaankin. -Niin, ja puoli kiloa Isoveljeä pussilangoista.... *punastuu*
Kaikesta rämpimisestä huolimatta aion sitkeästi roikkua projektin helmassa mukana. Tällä tavoin ehkä lankavarastoni on kuitenkin pienempi vuoden lopussa, vaikkei tavoite täyttyisikään!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti