Jaahas, taitaa olla aika Viikon Selityksille.
Olen koko syyskuun alun vääntänyt kasaan pitsihuivia yksinkertaisesta merinosilkistä (Hyrna Herborgar, vähän muunneltu malli tai siis reunaan lisätty yksi viuhkakuvio. Kuulostaa mitättömältä, mutta silmukkamäärään se teki melkomoisen lisäyksen). Huivi oli jo melkein valmis, kun viime maanantaina sain kuningasajatuksen purkaa siitä noin 15 viimeistä kerrosta - vips vaan siinä hävisi parissa minuutissa useamman illan työ. Sitten asetinkin itselleni tavoitteeksi, että huivin piti valmistua perjantai-iltaan mennessä jotta saisin sen pingotukseen ja mukaan tämän viikon neuletapaamiseen. Tiukille meni, mutta tuolla makuuhuoneessa se nyt levittelee itseään.
Muu aika menikin sitten tämän ruskasävyisen Pocahontas-laukun kanssa temutessa. Langan kehräsin itse, ja tietysti se loppui kesken ensimmäisessä versiossa, joten jouduin purkamaan ja vähentämään silmukkalukua. Laskeskelin, että jos otetaan mukaan sen ensimmäisen version silmukat ja jos olisin tuon merinosilkin sijasta neulonut yhtä monta silmukkaa tällä ruskasävyisellä langalla, olisin saanut aikaan reilusti yli viisi, melkeimpä kuusi laukkua, jolloin langankulutus olisi ollut 1200 grammaa viikossa. Vaan eipä ollut.
Siis: vähennyksenä Pocahontas-laukku + avaimenperä yht. 200 grammaa, nonparellilaukku 198 grammaa (kuvia tulee omaan blogiin kunhan tässä kerkiän) ja sitten se merinosilkki, (joka tunnetusti ei paina paljon mitään joten laitetaan siitä nyt vaan maininta tähän). Lisäyksenä kolme kerää "tosi tarpeellista" lankaa, jotka tarttuivat mukaan viikonlopun shoppailukierrokselta, eli plussaa 150 grammaa.
9828-398+150= 9580 grammaa vielä pisteltävää.
Kuulostaa pahalta, mutta mieltä lämmittää ainakin ajatus, että yksi iso laukunrohjale on valmis, täytyis vaan ehtiä tällä viikolla käydä kaupassa punnitsemassa se. (merkitsen grammat aina sen viikon kulutusraporttiin, jolloin olen käynyt kaupassa sen punnitsemassa - mulla kun ei ole kotona tarkkaa vaakaa enkä käy kaupassa edes joka viikko). Kaksi muuta pikkuprojektia on aloitettu, ja mikä tärkeintä, nyt kun se pitsihuivi on valmis, pystyn aloittamaan jonkin vähän isomman työn. Ja hehheh, vaa'allekin loikkasin eilen. Totesin että vähän jalkoja siirtelemällä saa vaa'an näyttämään jopa neljän kilon eroja, joten se sai jäädä omaan arvoonsa. Ootetaan että vaatteet väljenee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti